yli 17 viikkoa olen ollut juomatta alkoholia. Pisin aika elämässäni selvinpäin sitten 13 ikävuoden. Jokainen viikonloppu on yhtä tuskaa ja nyt alkaa olla myös jokainen ilta. Mutta pikku hiljaa helpottaa.

Kaikista vaikein on kuitenkin voitettu, eli juhannus. Nyt nää viikonloput tuntuu kaikki yhtä vaikeilta, varsinkin jo sei ole mitään tähdellistä tekemistä - siis muuta kun pyöriä alastoman sivuilla.

Vaikka kuinka tekee mieli, niin se menee jossain vaiheessa ohi. Yritän vaikka sivota tai soitella musaa ja säveltää. Mutta kaikista parasta on herätä aamulla selvinpäin, ei jomotusta ei vitusta eikä eilisten mustien aukkojen täyttämistä.

Syy siihen miksi olen selvinpäin, on lääkärin määräys ja oma tahto muuttaa elämäntyyliä. Tätä aikaisemmin vedin viinaa yli 2 vuotta putkeen 3-5 päivää viikossa.

Ja mitä pidempään on selvinpäin, alkaa luovuus kukkia aivan uudella tavalla. Ja tämän luovuuden olen purkanut musiikkiin.

Eilen illalla oli aivan saatanallinen kuumotus kun mulla meni koneen kova levy rikki, jossa on mun kaikki biisit, niin valmiit kuin raakileet. Ja siellä on myös kaikki elokuvan soundtrackit joita olen työstänyt kohta 2kk. Mutta ens viikolla saa senkin homman kuntoon. Maksaa vaan maltaita tollanen turha vitun säätö. Humalassa olis kaikki helpompaa mutta helpoin ratkaisu ei ole koskaan paras. Se vaatii miestä olla selvinpäin vaikka tekee mieli niin perkeleesti. Olen pikku hiljaa löytämässä omaa sisäistä miestä. Se ei ole mies joka vetää viinaa vaan se joka pystyy olemaan selvinpäin - ja vielä omasta tahdosta.

Nauttikaa musiikistani, olitte sitten selvinpäin tai ette.

Ja nämä kaikki on tehty selvinpäin. Olkaa hyvä, ja saa kommentoida. Otan kritiikin vastaan.

vain unissaan humalassa