Oikeasti en osaa saksaa, mutta toivottavasti tuo tarkoittaa suunnilleen "Kesätyö vapauttaa". Sillä senhän se tosiaan tekee. Tosin vasta syksyllä/talvella, kun on ensin vapauduttu kesätyöstä. Piti taas aamusella toistella tuota taistellessani ylös sängystä puoli viiden aikaan.

Vedän tämänkin kesän puolieläimellisessä 3-vuorötyössä. Työvuorot ovat jatkuvassa pitkässä putkessa järjestyksessa 2 Aamua-2 Iltaa- 2 Yötä- 2 Vapaata. Ja sitten aletaan taas alusta 2 Aamua-2....
Niin ja ne vapaathan alkavat yövuoron jälkeen kello 6 (käytännössä jo 5.45) aamulla, jolloin könytään kotiin nukkumaan. Eli puolet ekasta vapaapäivästä tahtoo mennä nukkumiseen. Sitten onkin kokonainen ilta vapaata vailla huolta huomisesta, sillä se seuraava päivä on ihan tosissaan kokonaan vapaa.
Vaikkakin se toinen vapaapäivä on ihan kokonaan vapaa, niin ajanvietettä keksiessä tulee huomioida se että seuraavana aamuna on oltava töissä kello 6 mennessä (käytännössä 5.45).

Vapaa-ajan viettoa kesäksi keksiessä ei siis yleensä tule ongelmia. Tosin pienenä miinuksena voi nähdä sen että kesä on aikapitkälti eletty jo etukäteen. Tässä pitääkin vain opetella nauttimaan jokaikisestä hetkestä. Missä lie ne sitten vietettykin.
Syksyllä saakin sitten onnellisena (kenties hieman loppuunpalaneena tai jopa katkerana) istua kesän aikana tehtyjen miljardien päällä ja katsella tissejä.

Hauskaa kesää kaikille, eritoten kohtalontovereille. Enhän mie tosiaankaan ole ainoa jonka kesä kuluu täysin tienatessa. Mutta vielä hauskempaa kesää kaikille muille!

Testit vain on niin mukavia tehdä.

Kokonaispistemäärä: 136
Tuloksen luokitustaso: Huipputasoa
Pistemääräsi oli korkeampi kuin 98 %:lla väestöstä keskimäärin.

Mulla meni muuten aikoinaan yli kuukausi käsittää, mistä se tämän sivuston "numero-koodi" 715517 tulee :) Harmi että sitä ei kysytty tuossa testissä.

Olet 33 % Harkitsija
Ekstrovertti -----------------*-- Introvertti
Käytännöllinen -----*-------------- Intuitiivinen
Ajattelija -------------*------ Tuntija
Impulsiivinen -------------*------ Harkitsija

Olet oma yksilösi, uskollinen ja herkkä. Olet herkkä ja ujo, etkä pidä asioita itsestään selvinä. Tunnet itsesi olevan hyödyksi vain silloin, kun voit olla avuksi toisille. Toiset ihmiset helposti luottavat kaltaisesi ihmisen apuun, joskus jopa niin paljon että he kehittävät itselleen vastuuttoman läheisriippuvuuden sinuun. Ihmistyyppisi uhrautuu helposti, ja vaarana onkin ajautua marttyyriksi. Saatat joutua kamppailemaan sisäisten epäilyksiesi ja pelkojesi kanssa, ennen kuin uskallat ilmaista henkilökohtaiset halusi ja tarpeesi. Olet konservatiivi, jolle työ on elämä. Teet töitä ahkerasti niin työpaikalla kuin kotonasi. Tarjoat apuasi anteliaasti, ja usein kulissien takana. Uudet ideat, muutokset ja epävarmuus ärsyttävät sinua. Haluat muuttumattoman, hyvin järjestetyn ja aikataulutetun elämän, vaikka se tarkoittaisi sitä että joku toinen tekee aikataulusi ja ohjaa elämääsi. Sovellut parhaiten ammatteihin, joissa voit auttaa ihmisiä: palvelutyö, opetus, vapaaehtoistyö, hoitotyö. Olet onnellisimmillasi kun voit käsitellä yksityiskohtia ja suorittaa rutiineja, varsinkin jos voit tehdä niitä ihmisten parissa.


Osui ihan kohtuullisen hyvin yksiin sen kanssa, millaisena itse näen itseni. Vähän ihmetyttää tuo alkusosan Ajattelija/Tuntija jakauma. Mutta kaipa mie sitten olen enemmän tuntija.

Kuinka elämä osaakin ajoittain hymyillä.
Iltapäivästä tiskailin astioita ja samalla tiskasin siinä kahvipannunkin. Sitä lasista pannua kuivauskaappiin nostaessa ote lipesi ja pannu tippui. Refleksinomaisesti aloin sieppaaman sitä, mutta se osui ilmeisesti kaapin saranoihin särkyen pirstaleiksi. Siinä samalla lasinsirpale viilsi ranteen auki.

Pieni paniikki iski kun ranteesta pulppusi verta oikein kunnon virtana. Onni onnettumuudessa että sirpale leikkasi kuitenkin juuri valtimon vierestä. Eli ei aivan tyylipuhdas suoritus. Hetken ihmeteltyäni onneksi keksin että vuoto kannattaisi varmaan koettaa tyrehdyttää. Käsipyyhe ja jääpala-pussi pakasteesta repäistynä siinä vähän aikaa pähkäilin josko kannattaisi lähteä paikattavaksi. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että soitetaanpa ensin kaverille ja kysytään mitä mieltä se on!!! Asiallinen neuvo oli "helvetin nopeasti ensiapuun". Vähän piti vielä pohtia, että onko tämä nyt sairaala-reissun arvoista.

Siitä sitten kuitenkin taksilla (?) päivystykseen, jossa ranteeseen laitettiin ensin kunnon puristusside ja tämän jälkeen sainkin odotella viidettä tuntia tikkaukseen pääsyä. Pikkasen rupesi jo neljän tunnin kohdalla heikottamaan, joten ostin automaatista 2 €uron hintaisen leivänkannikan. Viimein viehättävälle naislekurille päästyäni sain ranteeseen 8 tikkiä ja onnittelut hyvästä tuurista!

Ei kun taksilla takaisin kotiin ja nythän asiat on sinänsä ihan hyvin, mutta keittiö on sen näköinen kuin sinne olisi tapettu joku.
Niin siis olkaapa ihmiset varovaisia turvallisissa kodeissanne. Ikinä ei tiedä mitä voi sattua.
Saatanan turhautuneena koko maailmaa kohtaan lopetan elämäni ensimmäisen ja kenties ainoan blogi-merkinnän tähän.